keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Mitä ikääntyneet voivat tehdä varmistaakseen palvelujensa laadun? 


Torstai 14.5.2015 - Hanna Vesala

Ikääntyneiden kotihoidon osuutta lisätään ja samanaikaisesti tietoa vanhuspalvelujen epäkohdista tulvii eteemme tiedotusvälineistä. Onko mitään tehtävissä? Minkälaista laatua ylipäätään voi edellyttää?
Vanhuspalvelulaki (980/2012) edellyttää laatua. Palvelujen saaminen perustuu palvelutarvearvioon, joka tehdään hakijan oman näkemyksen ja toimintakykymittausten pohjalta. Sen jälkeen hakijalle voidaan myöntää niitä palveluja, joita kunta on hyväksynyt verovaroin tuotettavaksi. Listasta puuttuu yleensä esim.  viikkosiivous, mutta hakijoille esitellään osittain tai kokonaan itse maksettavia vaihtoehtoja.    
Palvelusuunnitelmasta sovittaessa omaisen tai edunvalvojan on hyvä olla mukana. Sopimus on syytä kirjata tarkkaan. Palvelujen toteutumisen seurantaa helpottaa, kun kirjaukset ovat konkreettisia esim. ”puolen tunnin ulkoilu kahdesti viikossa”. Suunnitelmaan kirjataan myös työntekijän käytössä oleva aika tehtävän suorittamiseen. Siihen ei lueta matkoihin tai palvelujen kirjaamiseen käytettyä aikaa. 
Moni palveluyksikkö on määritellyt tuottamiensa palvelujen laadun. Niitä kannattaa kysyä yksiköistä. Ks. myös Senioriliikkeen suositukset (www.senioriliike.fi/Arvostustakuu).
Hanna Vesala
1. varapuheenjohtaja
Suomen Senioriliike ry


tiistai 17. helmikuuta 2015

Uutisvinkki: Yläraja eläkkeille? "Avaa portit sosiaalietuuksien heikentämiseen"



sakari.eranen@senioriliike.fi ajatteli, että sinua kiinnostaisi uutinen:
Yläraja eläkkeille? "Avaa portit sosiaalietuuksien heikentämiseen"

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2015/02/17/ylaraja-elakkeille-avaa-portit-sosiaalietuuksien-heikentamiseen/20152075/139?ref=sh_email
Voit lukea uutisen myös kännykälläsi osoitteessa:
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=20152075&ref=sh_email

Tämä viesti lähetettiin Taloussanomat-verkkopalvelun lähetä kaverille -toiminnolla.

http://www.taloussanomat.fi/

lauantai 17. tammikuuta 2015

JOSAN BLOGI



IMUROIKO VALTIO EK :N JA ETLAN AVULLA ELÄKKEET ?

Nuoremmat henkilöt, eivätkä kaikki vanhemmatkaan muista, mitä tapahtui aikoinaan 1990 - luvun alkupuolella ? Kaikki palkansaajat olivat maksaneet työeläkemaksujen lisäksi - jotkut jopa vuosikymmeniä - heille lain mukaan luvattua kansaneläkkeen perusosaa varten kansaneläkemaksua.
Monien kohdalla se saattooi olla henkilökohtaisesti melko suuri markkamäärä siihen aikaan ja kokonaissummaksi KELAan kertyi todella mahtava rahamäärä !
Eduskunnassa
yhdellä nuijan kopautuksella valtio kaappasi kaikki itselleen, joidenkin kohdalla jopa kahteen kertaan ?! Tosin toinen osa palautettiin niille, joilta se oli napattu kahdesti. Niiden sieppaaminen kävi helposti, mutta palautus oli muka vaikeaa teknillisista ja monista keksityistä syistä !
Tämä oli mahdollista, koska Kansaneläkelaitos kuuluu valtiosidonnaisiin laitoksiin .

Nappaako valtio myös työeläkelaitoksiin maksamme varat ?

Pienellä mielkuvitusleikillä tämä on täysin mahdollista. Ensin pienennetään eläkkeitä jäädyttämällä indeksikorotukset. Kun paine helllittää, niin alennetaan työeläkemaksuja, mutta korotetaan veroja vastaavasti. Näin työeläkeyhtiöihin syntyy muutaman vuoden kuluessa muutaman miljardin löysyys, joka siirretään valtiolle. Apuvälineinä käytetään verotusta, indeksitarkistusta , jäädytystä ja monimutkaisia julkisen talouden kirjanpitotemppuja !
Suunnilleen näin ovat jo kaavailleet EK:n " apupojat " Vapaavuori ja Vihriälä ( ETLA). Mistä tällainen mielikuvitustemppu kimpoaa ?
Kahdenkeskisessä viestien välityksessä Vihriälä sanoo mm.  : " ei ole mitään mieltä jättää säästettyjä varoja työeläkeyhtiöihin, vaan ne on syytä käyttää
valtion tilanteen  kohentamiseksi ". Ja vielä : " eläkkeet ovat tulonsiirtoja ". Toisin sanoen, kun jokainen nykyinen ja tuleva eläkeläinen maksaa työeläkemaksuja
omaa eläkettään varten , niin ovatkin tulonsiirtoja ? Ja hän jatkaa edelleen, että työeläkeyhtiöissä olevat varat ( nyt n. 172 miljardia € ) ovatkin julkisia varoja !"
Hän pitää ko. yhtiöitä julkisina laitoksina, mutta toisaalta sanoo, että ne ovat yksityistaloudellisten ja julkisten erikoislaatuinen yhdistelmä ?

Hän sanoo myös, kuten jo totesin, " että eläkkeiden ulosmaksujen pieneneminen heijastuu ensi vaiheessa eläkeyhtiöiden parempana tuloksena. Tämä voidaan kuitenkin
siirtää valtiolle. Ristiriitaista hänen lausunnoissaan on vielä,
eläkeoikeuksien pääoma nauttii perustuslaissa turvattua omaisuuden suojaa. Nyt kannattaa muistaa, että meillä ei ole perustuslakituomioistuinta ( useimmissa
sivistyneissä länsimaissa on ), vaan perustuslain noudattamista arvioi
perustuslakivaliokunta, joka koostuu näitäkin lakeja itse säätävistä kansanedustajista?!
Toisin sanoen " tuppurainen on tappuraisen takuumiehenä "! Hän toteaa myös, että indeksitarkistuksista (eläkkeet) voidaan päättää tavanomaisella lainsäädännöllä samalla tavalla kuin lapsilisistä,työttömyyskorvauksista, yritystuista tai veroista. Aika ristiriitaista ! Eivätkö nämä tässä mainitut kuulu
valtion budjettiin eikä niitä ole maksettu etukäteen henkilökohtaisilla maksuilla omista palkoista - kuten työeläkkeet - vaan ne maksetaan verotuloista yhteiseen " pottiin ".

Ehkä "apupojilta " on jäänyt huomaamatta, että eläkkeiden korotuksia nipistämällä valtio ja kunnat menettävät verotuloja - myös alv : n yhteydessä.
Eläkeläiset kuluttaisivat korotukset kulutukseen kotimaassa, joka nyt olisi erityisen tärkeää - jopa työllisyyden parantamiseksi !
Kannattaisi lukea  " Talouspolittisen neuvoston arviointi 2014 " !


Nyt kun vaalit lähestyvät, eläkeläisten on syytä muistaa, että
valtio ja etujärjestöt aikovat kaapata useita miljardeja työeläkkeiden maksuun tarkoitettuja varoja valtion menojen katteeksi ! Onko niiden sukupolvien, jotka ovat aikoinaan rakentaneet hyvinvointi Suomen, tingittävä aikoinaan omaa eläkettään varten maksamistaan varoista pienennetyillä eläkkeillä ! Eläkeläisäänestäjä - tarkista ehdokkaaltasi hänen kantansa näissä kysymyksissä vaaleissa !

Työeläkeyhtiöiden ylisuuri määrä

Kysyin myös häneltä  (Vihriälä), miksi kun  meillä on hyvä ja erikoinen työeläkejärjestelmä ( monissa maissa eläkkeiden maksaminen kuuluu valtion budjettiin) , mitä mieltä hän on esim. kansanedustaja Sampsa Katajan ja EK:n johtaja Ahtolan ehdotuksista, että meillä riittäisi hyvin
yksi yhtiö + KEVA ( nykyisten yli 10 yhtiön kokonaiskulut/ vuosi ovat yli 500 mijl.€ päälekkäisine organisaatioineen ), en saanut rehellistä tai perusteltua vastausta ? Nimittäin kansainvälisten eläkeasiantuntijoden mukaan meillä on liian monta eläkeyhtiötä, mikä tuo muutamia hankalia haittatekijöitä.
Heidän tekemänsä tutkimus on sopivin osin julkaistu, mutta ei kokonaan. Luulisi EK:n ja ETLAn kiinnostuvan tästäkin rakennemuutoksesta, joista ne paljon puhuvat !

Missä viipyy vanhus/eläkeasiamies ?

Tätä on jo useasti ehdotettu monelle ministerille Eduskuntaan  päätettäväksi ( mm. Suomen senioriliike ry. = SSL ry). Meillä on eläinasiamies ja lapsiasiamies - miksi ei edellä mainittua henkilöä ?
Nyt erilaiset, lukemattomat vanhus - ja eläkeläisjärjestöt " ramppaavat" Eduskunnassa esittämässä oikaisuja nähin ryhmiin kohdistuneisiin epäokeudenmukaisuuksiin. Nämä ehdotukset hajaantuvat ympäri ko. talon edustajien roskiksiin ! Ko. asiamies voisi esittää harkintansa mukaan 
keskitetysti
ne päättäjille !
Näin säästyisi  näiden lähetystöjen aikaa ja vaivaa -  samoin kansanedustajilta ! Seuraavat kansanedustajat voivat vaalien jälkeen korjata tämän
puutteen. On turha odottaa, että puolueiden eläkeläisjärjestöjen keskus eli
EETU ry puuttuisi eläkeläisiä koskeviin epäkohtiin ! Se ja niiden aluejärjestöt keskittyvät teatteri-  ja konserteissa käynteihin ja sauvakävelyyn - mikä on sisänsä tärkeää! Mutta EETUn viimevuotinen puheenjohtajakin
esitti monella paikkakunnalla kokouksissa, että nyt on vain kärsivällisesti odotettava ?
              
Josa Jäntti